fbpx

Työhyvinvoinnin aakkoset

Työhyvinvointi on laaja ja monisyinen kokonaisuus, joka rakentuu mm. riittävästä osaamisesta, turvallisesta työympäristöstä, sopivasta kuormituksesta ja palautumisesta, toimivasta työyhteisöstä, hyvästä johtamisesta sekä työn ja muun elämän tasapainosta.

Työhyvinvointia voidaan vahvistaa työnantajan toimesta kehittämällä arjen työkäytäntöjä ja -olosuhteita, johtamista, ammatillista osaamista ja työkykyä. Myös jokaisella työyhteisön jäsenellä on tärkeä rooli sekä oman että koko organisaation työhyvinvoinnin kannalta. Parhaimmillaan työhyvinvoinnin kehittäminen onkin yhteistyötä.

Pilkoin työhyvinvoinnin osatekijöitä aakkosiksi A:sta Ö:hön, ottaen mukaan esimerkkejä oman työpaikkamme arjesta:

Ajanhallinta on tärkeä taito, joka edesauttaa työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Käytännön vinkkejä antaa Niko.

Breikki eli tauko – palauttavien hetkien tärkeys työpäivien aikana. Erilaisille tauoille on paikkansa: välillä mieli ja keho kaipaavat taukojumppaa, raitista ilmaa tai virkistävää välipalaa, välillä sosiaalisia hetkiä, toisinaan hiljaisuus ja oma rauha on enemmän kuin paikallaan. Vaikka kuinka uppoutuisi työhönsä (myöhemmin kohta Flow), on muistettava välillä pitää taukoa.

Coaching osaamisen kehittämisen tukena. Meillä coachaus-tuokioita pidetään säännöllisesti ja niiden tarkoituksena on löytää kunkin omat vahvuudet työssä, kannustaa sekä työstää yhdessä kehityskohteita.

Duuni eli työ. Vietämme töissä noin puolet valveillaoloajastamme ja siksi työn merkitys kokonaishyvinvoinnillemme on suuri.

Erimielisyydet – niitä saa ja pitääkin olla työyhteisössä. Olisi jopa pelottavaa, jos kaikki olisivat samaa mieltä kaikesta. Olennaista on, kuinka erimielisyyksiä käsitellään – yhteisöä rakentavasti vai rikkoen.

Flow eli työn imu. Tila, jossa työhön uppoutuu ja se on mielekästä. Sopivasti haastetta ja kuormitusta sekä riittävästi myös palauttavia tekijöitä. Flow-tila ei ole pysyvä eikä näin ole tarkoituskaan, mutta sitä voidaan tukea erilaisilla työhön liittyvillä voimavaroilla.

Gallup yleisnimenä työpaikalla tehtäville kyselyille, kuten henkilöstö- ja työhyvinvointitutkimuksille, joiden kautta saadaan arvokasta tietoa henkilöstöltä kehittämisen pohjaksi.

Haasteet. Jotta työ tuntuu mielekkäältä, kaipaa moni työltään myös haasteita, joista selviäminen vahvistaa pystyvyyden tunnetta sekä ammatillista itsevarmuutta. Jotta haasteet kykenee ottamaan vastaan ja ylittämään ne, tarvitaan lisäksi riittävästi osaamista ja voimavaroja kuormituksen vastapainoksi. Työhyvinvoinnin näkökulmasta keskeistä onkin tasapainon löytäminen.

Ihmiset – tuo yrityksen tärkein voimavara! Erilaiset ihmiset tuovat taloon monipuolista osaamista, kokemusta ja luonnetta. Ihmiset muodostavat työyhteisön, jossa jokaisella on vastuu kaikkien viihtyvyydestä.

Jakaminen työyhteisön rakentajana, esim. oman osaamisen jakaminen kollegoita auttamalla (ei pantata omaa osaamista itsellä), hyvän fiiliksen jakaminen sekä avoin tiedon jakaminen organisaation tasolta.

Kiitos. Tärkeä sana. Asiakkaita muistamme usein kiittää, mutta muistammeko työkaveria? Kiitä hyvin tehdystä työstä, joustamisesta, tukemisesta oikealla hetkellä tai vaikka siitä, että sinulla ylipäänsä on niin mahtava kollega!

Liikunta antaa energiaa, rentouttaa ja auttaa jaksamaan arjessa. Meillä henkilöstöä kannustetaan liikkumaan mm. liikunta- ja kulttuuriedulla, liikuntatempauksilla, KuntoMoment-seteleillä (= tunti palkallista aikaa liikkumiseen työpäivän aikana) sekä Parempi Vire -hyvinvointisovelluksella. Parhaillaan kilvoittelemme Moment Groupin parhaasta Cooper-testituloksesta

Merkityksellisyys. Oman työn voi kokea merkitykselliseksi monin eri tavoin. Merkityksellisyyden kokemus voi syntyä itsensä toteuttamisesta työssä, oman työn merkityksestä esim. asiakkaille tai vaikkapa laajemmin yhteiskunnalle sekä siitä, että työ vastaa omia arvoja. Työn merkityksellisyys lisää mm. motivaatiota sekä työtyytyväisyyttä.

Nauru pidentää ikää ja lyhentää työpäivää. Töissä saa olla myös hauskaa ja kunnon naurut tutkitusti piristävät työpäivää sekä rentouttavat ja lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Osaaminen – kokemus omasta osaamisesta suhteessa työn vaatimuksiin vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin. Meillä osaamista kehitetään ja pidetään yllä mm. eri tavoin toteutetuilla koulutuksilla, coachingilla, seminaareilla, webinaareilla, palavereilla sekä sparraus- ja kehityskeskusteluilla.

Palaute = kehityksen mahdollistaja. Niin positiivinen kuin korjaavakin palaute on tärkeää, kuten myös se, että jokainen sekä saa että antaa palautetta. Myös asiakkailta saatu palaute on kallisarvoista.

Quo vadis – ”Minne menet” (latinankielinen lausahdus). Tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen. Omassa työssä ja elämässä voi aina kehittyä ja oppiminen sekä tavoitteiden saavuttaminen tuo mielihyvää ja itsevarmuutta. Mikä on sinun tärkein tavoitteesi juuri tälle työpäivälle?

Roolit. Jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä organisaatiossa ja työn mielekkyydenkin kannalta on keskeistä myös tietää, mikä oma rooli on ja kuinka se vaikuttaa kokonaisuuteen.

Sosiaalinen pääoma rakentuu sosiaalisista verkostoista, vuorovaikutuksesta sekä luottamuksesta ja se edesauttaa koko työyhteisön toimintakykyä ja menestymistä. Sosiaalisen pääoman ytimessä ovat yhteiset normit ja toimintatavat, joita hyvällä johtamisella voidaan tukea.

Tempaukset. Arkea piristämään on meillä Moment Groupissa tempaistu milloin mitenkin. Pääsiäisenä munajahtia, vappuna vappukisaa, Kehujen keskiviikkoa, liikuntatempauksia, koruaskartelua, naamiaisia, herkkupäiviä… Unohtamatta isompia tapahtumia eli pikkujouluja, tykypäiviä sekä kesäjuhlia.

Uskaltaminen. Epämukavuusalueella tapahtuu usein niitä mieleenpainuvimpia ja kehittävimpiä asioita. Uskaltaminen hirvittää alkuun ja voi vaatia rohkaisua muilta, mutta usein palkitsee.

Varhaisen välittämisen malli. Käytäntö, jossa esimiehellä on oikeus ja velvollisuus puuttua silloin, kun hän on huolissaan työntekijän hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Myös kollega voi ottaa asian puheeksi, jos huomaa toisen olevan tuen tarpeessa.

Win-win. Työhyvinvointiin satsaamalla voittaa sekä työnantaja että työntekijä.

X-Factor eli erityisosaaminen. Saa ihmisen liekkeihin. Lisää hyvinvointia työssä, jos sitä pääsee hyödyntämään. Siksi kehityskeskusteluissakin on usein tapana kysyä, onko työntekijällä sellaista osaamista, josta ei olla työpaikalla vielä tietoisia ja jota voisi hyödyntää työssä. Parhaimmillaan erityisosaaminen on sellaista, josta kollegatkin voivat ammentaa oppia ja inspiraatiota itselleen.

Yhteistyö. Porukassa on voimaa ja yhdessä saavutamme enemmän kuin yksin!

Zoomaus. Työhyvinvoinnin kokonaiskuva on tärkeää hahmottaa, mutta on osattava myös zoomata eli tarkastella sen osatekijöitä hieman tarkemmin ja yksitellen. Esimerkkinä vaikkapa vuorotyön, johtamisen tai fyysisen työympäristön vaikutuksia työhyvinvointiin.

Ääni. Meillä Moment Groupissa puhetyöläisen tärkeä työkalu. Mutta sen lisäksi kuvainnollisessa mielessä toinenkin merkitys: jokaisella työyhteisön jäsenellä on ääni, joka ansaitsee tulla kuulluksi. Kuten sanotaan; ”Muita kuuntelemalla voi oppia jotain, mutta puhumalla toistaa vain asioita, jotka jo tietää”.

Öisintyöskentelyn tukeminen. Meillä tehdään työtä myös öisin ja itsekin tiedän kokemuksesta, että se on ihan oma maailmansa se. Yötyö ei sovi kaikille, mutta monelle se on luonteva aika työskennellä. Yötyön tueksi on lakisääteiset yötyötarkastukset ja toki valvomisen jälkeen tarvitaan riittävää palautumista.

Mikä nostaa sinun spirittiäsi?

Herättääkö joku aakkosista erityisesti ajatuksia? Mikä sinusta on työhyvinvoinnissa keskeistä?

Heini Oksanen
Moment Spirit Manager
heini.oksanen@momentgroup.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.